Tokyo Bay Hanabi

Palasin eilen Tokioon, joka on kuuma kuin pätsi. Tulee väistämättä mieleen biisi:

Hot town, summer in the city
Back of my neck getting dirty and gritty
Been down, isn't it a pity
Doesn't seem to be a shadow in the city

All around, people looking half dead
Walking on the sidewalk, hotter than a match head

But at night it's a different world...

Tänään illan pimentyessä kymmenet tuhannet ellei peräti sadat tuhannet Tokiolaiset vaelsivat Tokionlahden rannalle katselemaan ilotulitusta, joka olikin näkemisen arvoinen.

Elokuu on ollut toistaiseksi historian toiseksi kuumin, keskilämpötila 29,4'C (siis mukaan lukien yölämpötilat). Ilmastonmuutos näkyy ja tuntuu. Kun kaikki paikat on betonoitu ja asvaltoitu, lämpösaareke efekti vain lisää kuumuutta. Ilmastointilaitteet viilentävät sisätiloja, mutta niiden hukkalämpö pusketaan ulkoilmaan joka kuumenee enemmän. Autojen konepellit hohkavat järjettömän kuumina metrinkin päässä, kun ohitan ruuhkassa matelevia tai tyhjäkäynnillä seisovia autoja fillarilla. Yli 30'C ei asvalttiviidakossa ole kovin miellyttävä, mutta fillarissa sentään tuuletus pelaa kun malttaa polkea hitaasta.

Laulun suomentajakin on osunut oikeaan:

Polttaa kesäkatu miestä, kosteaa höyryä nousee tiestä
Polttaa asfaltti ja tiili, hengityksen täyttää pöly sekä hiili
Autojen pakokaasu huumaa
Kadulla on kuumaa, kadulla on kuumaa

Katu kuuma kaupungin
Mä vaikka kärsinkin
Miksi sen silti hylkäisin
Koska voi saapua myöhemmin taas rakkain
Joka tuo illan viileyden
Viilentää yksin hän saattaa, kesäkadun, tulikuuman kesäkadun

Riikka ja lapset tulevat viikon päästä, toivottavasti he tuovat tullessaan illan viileyden!

Samu